Evoluutiossa lajit sopeutuvat vallitseviin olosuhteisiin. Näin voi ajan kuluessa kehittyä uusia lajeja.
Mikroevoluutiossa laji muuttuu, kun luonnonvalinta muuttaa populaation geenikoostumusta.
Makroevoluutiossa populaatiot jakautuvat osapopulaatioihin ja uusia lajeja syntyy. Uusia lajeja syntyy esimerkiksi kun lajin yksilöt eristyvät erillisiksi osapopulaatioiksi ja sitten näiden populaatioiden välille muodostuu lisääntymiseste.
Isolaatio edistää lajiutumista ja estää geenivirran. Useimmiten geenivirran katkeamisen syynä on maantieteellinen isolaatio, joka voi johtua esimerkiksi populaatioiden välisestä merestä, joka estää populaatioiden kohtaamisen.
Myös sattuma voi vaikuttaa lajiutumiseen.
Pienissä populaatioissa sattumalla on lajinkehityksen kannalta usein suurempi merkitys kuin luonnonvalinnallla ja isolaatiolla.
Sopeutumisella ja sopeutumilla tarkoitetaan eliön ympäristöön sopeutumista helpottavia muutoksia eliön rakenteessa ja toiminnassa. Luonnonvalinnan takia populaatiosta karsiutuu pois huonosti pärjäävät yksilöt.
Sopeutumislevittäytyminen kuvaa melko nopeasti tapahtuvaa samaa alkuperää olevien lajien kehittymistä ja levittäytymistä. Tällaisessa levittäytymisessä yhdestä kantalajista voi syntyä uudessa elinympäristössä suhteellisen nopeasti uusia lajeja.
www.alaska-info.de
www.metsapeura.fi
Karibu ja metsäpeura kuuluvat samaan lajiin, mutta elinympäristön erilaisuuden ja erilaisten isolaatiomekanismien (=lisääntymisesteet) takia ne ovat eriytyneet omiksi alalajeikseen. Tässä tapauksessa lajiutuminen on kuitenkin vasta aluillaan.
